Historia

Nurmijärven Eläkkeensaajat ry      HISTORIIKKI 1977 – 2022

 Nurmijärven suuri poika, kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, kirjoittaa teoksessaan Seitsemän veljestä ”Jukolan talo sijaitsee eteläisessä Hämeessä”. Niinpä me hitaat hämäläiset heräsimme perustamaan Nurmijärvelle eläkkeensaajayhdistystä vasta samana vuonna kuin Eläkkeensaajien Keskusliitto vietti jo 15 -vuotisjuhliaan.

 Yhdistyksen perustaminen

Perustava kokous pidettiin Punatorpalla, Nurmijärven Kirkonkylän Työväenyhdistyksen kerhohuoneessa 1.3.1977. Kokouksen oli kutsunut koolle Työväenyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Mauri Leivo, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Paikalla oli 12 henkilöä sekä Eläkkeensaajien Keskusliiton ja sen Uudenmaan piirin edustajat.

 Kokouksessa perustettiin Nurmijärven Eläkkeensaajat ry. ja päätettiin liittyä Eläkkeensaajien Keskusliittoon ja sen Uudenmaan piirin jäseneksi. Tuolloin valittiin kuusihenkinen johtokunta, johon tulivat valituiksi Matti Valajärvi puheenjohtajana, Lauri Bergman sihteerinä, Paavo Eloranta varapuheenjohtajana, Tuulikki Koskinen rahastonhoitajana, Nanna Granö opintosihteerinä ja Lauri Koivunen lehtiasiamiehenä.

 Toiminnan alkuaika

Yhdistyksen toiminta lähti erittäin vireästi käyntiin. Kuukauden kuluttua pidetyssä kokouksessa oli jo 32 jäsentä, ja perustamisvuoden lopussa oli yhdistyksessä 70 jäsentä. Kahden toimintavuoden jälkeen yhdistys saavutti sadan jäsenen rajan.

Yhdistyksen toiminta vakiintui heti alusta lähtien siten, että joka toinen viikko oli ns. viikkokokous, jossa jäsenillä oli mahdollisuus tavata uusia ja vanhoja ystäviä juttutuokion ja kahvittelun merkeissä, esittää omaa ohjelmaa, ja saada tietoa sekä kuunnella asiantuntijoiden alustuksia ikäihmisiä koskevista aiheista. Varainhankkimiseksi myös arpajaiset ovat kuuluneet viikkotapaamisten ohjelmaan alkuajoista lähtien.

 Koska yhdistykseen kuului myös Klaukkalan taajamassa asuvia eläkkeensaajia, kokoonnuttiin aluksi vuorotellen Kirkonkylän Punatorpalla ja Klaukkalan työväentalolla. Vuonna 1982 perustettiin nopeasti kasvaneeseen Klaukkalan kylään oma Eläkkeensaajien yhdistys. Perustaminen suoritettiin yhteistoiminnassa Nurmijärven Eläkkeensaajien kanssa, ja yhdistyksemme antoi ”pesämunaksi” uudelle yhdistykselle 1433,25 markkaa.

 Klaukkalan Eläkkeensaajien perustamisen jälkeen toimittiin yksinomaan Punatorpalla ja myöhemmin kun kunta remontoi Ahjolan nuorison monitoimitaloksi, sai yhdistys sieltä tilat korvauksetta juhliensa ja harrasteryhmiensä käyttöön. Isompia juhlia on järjestetty myös seurakuntakeskuksessa ja yhteiskoululla. Johtokunta kokoontui aluksi jäsentensä kotona ja seurakuntakeskuksessa, mutta nykyisin pääsääntöisesti Punatorpalla.

 Harrastemuodot

Kuntovoimistelu eli jumppa kerran viikossa on kuulunut yhdistyksen harrastusmuotoihin alusta asti näihin päiviin saakka. Lyhyempiä jaksoja on harrastettu mm. vanhoja tansseja, joka hiipui lähinnä miespulaan 1980 – luvun lopulla, mutta käynnistyi runsaan kymmenen vuoden tauon jälkeen uudestaan senioritanssin nimellä, joka sekin loppui muutaman vuoden toimittuaan. Käsityö- ja askartelukerho on valmistanut tuotteitaan joulumyyjäisiin. Laulu-, lausunta- ja näytelmäryhmät ovat vuosien saatossa yhtyneet yhdeksi ohjelmaryhmäksi, joka aikoinaan menestyi erinomaisesti EKL:n ja Uudenmaan piirin kulttuuritapahtumissa, mutta on viime vuosina kärsinyt jonkin verran ohjaajapulasta.

 Boccian pelaaminen tuli ohjelmaan 1994. Sitä pelataan talvella Ahjolassa ja kesällä Päiväkodin kentällä ja vuodesta 2015 alkaen Kirkonkylän liikuntapuistossa kerran viikossa. Keväisin on pelattu bocciaturnaus Klaukkalan Eläkkeensaajia ja Palojoen bocciaharrastajia vastaan, joista yhdistys on voittanut kiertopalkinnon omakseen 2 kertaa.

Uusina harrastemuotoina vuonna 2007 aloitettiin muistikerho ja tasapainokerho sekä 2009 keilailu ja ATK -kerho.2022 aloitettiin miehille tarkoitettu Nestorikerho, ja käynnistettiin pitkän tauon jälkeen uudestaan muistikerho.

 Kaikkiin näihin harrastemuotoihin on yhdistyksen tuella koulutettu ohjaajia EKL:n ja Uudenmaan piirin järjestämillä kursseilla, joissa yhdistyksen jäseniä on ollut myös kouluttajina ja ohjaajina.

 Koko 45 vuoden ajan on järjestetty teatterimatkoja lähiseudun teattereihin, vierailuja naapuriyhdistysten tilaisuuksiin, loma- ja virkistysmatkoja Eläkkeensaajien omiin lomakohteisiin, mutta myös esim. Viroon. On käyty yhteiskuljetuksella EKL:n vuosijuhlissa, Uudenmaan piirin kevät- ja syysjuhlissa sekä kirkkotapahtumissa.

Isojen tapahtumien järjestelyissä

Vuonna 1983 järjestettiin Nurmijärven yhteiskoululla suuret kevätjuhlat, joissa ohjelmansuorittajia ja osanottajia oli ympäri Suomea noin 600 henkilöä. Vuonna 1996 yhdistys järjesti yhdessä Klaukkalan Eläkkeensaajien ja Nurmijärven Seurakunnan kanssa EKL:n Uudenmaan piirin kirkkotapahtuman, jossa oli noin 600 eläkkeensaajaa. Vuonna 2003 yhdistys ja seurakunta järjestivät vastaavan kirkkotapahtuman Nurmijärven kirkossa, osanottajia oli noin 400.

Vuonna 2002 oltiin mukana EKL:n Uudenmaan piirin syysjuhlan järjestelyissä Nurmijärven Ruusulinnassa, osanottajia noin 700. Nurmijärven Eläkkeensaajat on säännöllisesti osallistunut edustajiensa kautta EKL:n ja Uudenmaan piirin liitto- ja piirikokouksiin ja yhdistyksen jäseniä on ollut monissa liiton ja piirin luottamustehtävissä.

 Paikallisesti on osallistuttu Nurmijärven Eläkeläisyhdistysten yhteistyötoimikunnan toimintaan. Yhteistyötoimikunnan kautta on osallistuttu yhteisen syysjuhlan järjestelyihin ja Viron Raplan eläkeläisten vierailuihin Nurmijärvellä ja vastavierailuille Raplaan. Yhdistyksellä on ollut myös edustus Nurmijärven vanhusneuvostossa sen perustamisesta lähtien.

Vuodet 2020 ja 2021 menivät koronapandemian takia valitettavasti kovon katkonaisiksi, mutta nyt näyttä jo paljon paremmalta.

 Jäsenistö

Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti koko 45 vuoden ajan, ollen nyt noin 300 paikkeilla. Valtaosa jäsenistöstä on luonnollisesti Kirkonkylän alueelta, mutta myös muista kylistä on väkeä, varsinkin pohjoisnurmijärveläisiä.

 Talous

Yhdistyksen toimintaa on rahoitettu joulumyyjäisillä, arpajaisilla, kerhojen kahvimaksuilla ja jäsenmaksuilla sekä kunnan avustuksella. Eläkeläisyhdistysten kunnan avustuksen reaaliarvo on viime vuosina huomattavasti pienentynyt, mikä tietää sitä, että yhdistyksen mahdollisuus tukea eri toimintoja heikkenee ja jäsenten omavastuuosuus osallistumisen kuluista uhkaa kasvaa kohtuuttomaksi.

 Tulevaisuus

Nurmijärven väkiluku on 45 vuoden aikana kasvanut rajusti. Vaikka Tänne muuttaa nykyisin etupäässä lapsiperheitä, myös eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina kun ns. suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja ihmiset elävät entistä vanhemmiksi. Siitä seuraa haasteita myös eläkeläisjärjestöille. Mitenkä ajaa ikäihmisten etua ja järjestää mielekästä harrastustoimintaa eri ikäisille eläkeläisille, kun nuorimmat ovat alle 60 -vuotiaita ja vanhimmat yli 90 -vuotiaita.

 Nurmijärven Eläkkeensaajat pyrkii näihin tulevaisuuden haasteisiin vastaamaan jäsentensä tuella ja toivottaa kaikki eläkeläiset mukaan toimintaamme,  tuomaan uusia ideoita ja viihtymään yhdessä kanssamme.

 Lopuksi

Nurmijärven Eläkkeensaajat kiittää kaikkia yhteistyötahoja, erityisesti kuntaa ja seurakuntaa 45 vuoden aikana tapahtuneesta yhteistyöstä ja toiminnasta eläkeikäisten hyväksi.

 Nurmijärvellä 19.5.2022

Eero Peltonen

Suurin osa harrastetoiminnasta tapahtuu keskellä kirkonkylää

Punatorppa, Punamullantie 9

Nurmijärven Eläkkeensaajat ry

 Toimihenkilöt 1977 – 2022

 Puheenjohtajat

Matti Valajärvi            1977 - 1986

Voitto Tuomi               1987 - 1996

Sinikka Helminen      1997 – 2007

Erkki Rantanen          2008 – 2016

Tuomo Siitonen         2017 – 2020

Erkki Partanen           2021 -

 Varapuheenjohtajat

Paavo Eloranta          1977 – 1980

Maria VInkka              1981 – 1984

Kaino Salminen         1985 – 1992

Olavi Pippuri              1993

Väinö Vuorio              1994

Anja Johansson        1995

Eero Lautiainen         1996 – 1997

Aarre Tuomi               1998 – 2006

Erkki Rantanen          2007

Sinikka Helminen      2008 – 2010

Seppo Siitonen          2011 – 2016

Erkki Rantanen          2017

Maija Luoma-aho      2018

Arja Ripatti                 2019 –

Sihteerit

Lauri Bergman           1977 – 1984

Paula Lindgren          1985 – 1987

Elma Taipale              1988 – 1992

Raija Vuorio               1993

Ritva Lautiainen        1994 - 1995

Anja Johansson        1996 – 1997

Maila Lindberg           1998 – 2002

Eero Peltonen            2003 – 2017

Kerttu Martinsaari      2018 –

 Taloudenhoitajat

Tuulikki Koskinen      1997 – 1980

Nikolai Niemelä         1981 – 1983

Antti Mononen           1984 – 1989

Kaija Salminen           1989 – 1997

Väinö Kettunen          1998 – 2007

Seija Sihvonen          2008 -